Periuseq najoqqutallu
Immikkoortumi matumani saqqummersitami periutsit aallaavigineqartut kiisalu najoqqutat atorneqartut saqqummiunneqarput.
Nunani allani niueqateqarnemi kisitsisitigut paasissutissanik katersineq Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffiannit Aalbogimiittumit isumagineqarpoq. Tamanna paasissutissani ataaniittuni takuneqarsinnaavoq:
Kalaallit Nunaannut tunisat:
1. Danskit avammut tunisaasa aaqqissuisoqarfianiit paasissutissat Danmarkip Kalaallit Nunaannut tunisaat tunngavigineqartarput.
2. Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffiata, Danmarkip avammut tunisaat tamakkiisuunngikkaangata, nioqqutissat Danmark-ikkoortut nunanut allanut paasissutissat katersortarpai (nunanit allaneersut aqqusaarussat, Kalaallit Nunaannullu akiligassat).
Kalaallit Nunaata avammut tunisai:
1. Namminersorlutik oqartussat Akitsuuseriffiata, Danmark avataatigut avammut tunineqartut, kiisalu kalaallit avammut tunisassiaat pingaarnerit umiarsuarmik Danmark-iliartut paasissutissartai tamaasa katersortarpai. Nioqqutissat pineqartut Akitsuuseriffiup akitsuuserinerup aalajangersagaani kapitalini 2, 3, 5, 15, 22, 23, 25, 26, 41, 43 aamma 51-mi pineqarput.
2. Avammut tunisanut paasissutissat, nioqqutissat danskinukartut, Danmarkimi tunisat aaqqissuisoqarfiata ilanngaatigisarpai, paasissutissat ta-makku Namminersorlutik Oqartussat Akitsuuseriffiata katersorneq ajorpai.
Danmarks Statistik-ip Nunanut Allanut niueqateqarnermut kisitsisit naatsor-soqqissaakkat Naatsorsueqqissaartarfimmut nassiuttarpai, matumunnga naat-sorsueqqissaarnermut atorneqartarlutik. Nunanut allanut niueqateqarneq suliarineqartarpoq Danmark statistik-ip tunngavii assigalugit.
Umiarsuarnik timmisartunillu eqqussuineq aamma avammut tunisineq
Suliffeqarfiit naatsorsuutaanik saqqummersitassanik suliaqarnermi, suliffeqarfiit ukiumoortumik nalunaarusiiat misissorneqaraangata aatsaat umiarsuit timisartullu eqqussukkat aamma avammut tunisat Naatsorsueqqissaartarfimmit nalunaarsorneqarajuttarput. Saqqummersitami uani ilanngunneqarput 2016-imi umiarsuit aamma timmiksartut niuerutigineqarsimasut, siornatigut nunanik allanik niueqateqarneq pillugu saqqummersinneqartartuni ilanngunneqarneq ajortut aamma nuna tamakkerlugu naatsorsuutini 2016-imi saqqummersumi ilanngunneqarsimanngitsut. 2017-imi umiarsuit aamma timmisartut eqqussukkat aamma avammut tunisat kinguisinnerusukkut nunanik allanik niueqateqarnermut ilanngunneqartalissapput, Naatsorsueqqissaartarfimmi nalunaarsorneqartalerneri iluatsillugit.
Naatsorsueriaatsinut paasissutissat erseqqinnerusut Danmark statistik-ip saqqummersitaani Nunanut allanut niuerneq Akiliisarnerullu naligiissinnera – Najoqqutat periutsillu 2015 innersuunneqassapput.
Nioqqutissanik immikkuutitaarineq
Nunanut allanut niuernermi kisitsisit naatsorsorneqartarput EU-p nioqqutissanik immikkoortitereriaaseq Ataqatigiissumik Taaguusersuineq (KN) tunngavigalu. Saqqummiinermilu FN-ip nioqqutissanik immikkuutitaareriaasia Standard International Trade Classification (SITC) atorneqartarluni. Nunatsinnut tunisattaaq immikkuutitaarneqartarput FN-ip Broad Economic Categories (BEC) immikkoortitereriaasia malillugu, avammulli tunisat Tunisassianut Immikkoortiterineq (KONJ) malinneqartarpoq SITC tunngavigalugu nassuiaasersugaasoq.
Taaguusersuinermi SITC atorneqartillugu nioqqutit immikkoortitigaasarput Suliarineqarnera tunngavigalugu, suliarineqanngitsoq, suliarilaariigaq suliareriigarlu malillugit. SITC siulleq 1950-imi saqqummiunneqarpoq. Nutarterineq kingulleq 2007-mi pivoq (SITC-mi nutarterinerit sisamaat). Nioqqutip suliarinera aalajangiisuusarpoq aaqqissuinermi sumut inissinneqassanersoq.
EU-p Ataqatigiissumik Taaguusersuinera (KN) aamma SITC-mi taaguusersui-nerup saniatigut, nunatsinnut tunisat atuineq malillugu immikkoortitigaasar-put, soorlu uku BEC malillugit taaguusersorneqarsimasut. BEC siulleq 1971-imi saqqummiunneqarpoq. Nutarterineq aappaat kingullerlu 1986-imi pivoq.
Nunatsinnut tunisat BEC-ip atuiffiusinnaasunut arfineq marlunnut immikkoortitertarpai, taakkualu tamarmik ataanniipput nioqqutissat immikkuutitaartut. BEC tunngaveqarpoq SITC-ip taaguusersueriaasianut, nioqqutissap normua SITC-p normua assigisimappagu, BEC-imi taaguusersueriaatsimi atuinermi suussuseq assigalugu ilanngunneqarsinnaavoq.
KONJ-imi atuinermi, avammut tunisat agguarneqarput Tunisassianut Immikkoortut malillugit. KONJ-ip imarai immikkoortut pingaarnerit arfineq pingasut, taakkualu tamarmik ataanniipput nioqqutissat immikkuutitaartut. Maluginiarneqassaarlu KONJ BEC-itulli nassuiaateqarmat SITC-mi taaguusersueriaaseq tunngavigalugu.
Assartuinermi naatsorsueriaatsit
Nunatsinnut avammullu tunisat CIF-imut FOB-imullu naatsorsorneqarput. Taa-guutit nioqqutip assartorneranut aningaasartuuteqartitsinermut piumasaqaa-tinut assigiinngitsumik sunniuteqarput, tamanna ataani eqqartorneqassaaq.
Nunanut Allanut niueqateqarnermi nalik, naatsorsueqqissaarnermi naliusoq saqqummiunneqartarpoq. Nunatsinnut tunisanut tunngasut, nioqqutip nalinga Nunatta killeqarfia tikillugu kiffartuussinermi aningaasartuutit ilanngunneqar-put nioqqutip tunniunneranut attuumassuteqartumik, assersuutigalugu assar-tuinermi aningaasartuutit sillimmasiinerlu. Taassumap nalinga cif-ip nalinga-nik taaneqartarpoq (cost, insurance and freight).
Avammut tunisanut tunngatillugu taamatuttaaq nioqqutip nalinga, avammut tunisiffimmiit ilanngunneqartarpoq assartuinermi aningaasartuutit, nioqqutip assartorneranut attuumassuteqartumik avammut tunisisumiit avammut tunisiffiup killeqarfiani umiarsualivimmiluunniit. Taassumap nalinga fob-ip nalinganik taaneqartarpoq (free on board).
Aalisakkat avammut tunisat nalinginik naatsorsuineq
Ammassat, saarullernaq, ammassassuup avaleraasartuullu annertussusaat Aalisarnermut Akuersisutinik Nakkutilliisoqarfimmut aaneqartarput. Ammassap kiilumut akia 2 kr.-imut inissitaavoq, pisisutullu Island naatsorsuutigine-qarluni, sinneri Danmark statistik-ip agguaqatigiissillugu kiilumut akianut inissitaapput. Kvartalip aappaanni 2017-imi allanik aalisagaqanngilaq najoqqutanik allanik pisariaqartitsisumik. 2016 siuliisalu avammut tunisat nalingisa naat-sorsorneqarnerat ukiumi saqqummersinneqartup periusaata immikkoortuanut innersuunneqassapput.
Nuna tamakkerlugu naatsorsuummi, nunanik allanik niueqateqarnermi naatsorsukkanik sanilliussineq
Naatsorsueqqissaartarfiup 2018-imi januaarip 26-ani nuna tamakkerlugu naatsorsuutini iluarsaassaq saqqummersippaa. Allannguinermi Naatsorsueqqissaartarfiup nunanut tamalaanut najoqqutassiat nutaat ”System of National Accounts 2008”-meersut (SNA2008) atulerpai. Nuna tamakkerlugu naatsorsuutini, avammut tunisat allanngortinneqarnerisa kinguneraat, matumani saqqummersitami nunanut allanut niueqateqarnermi taamatuttaarlu nuna tamakkerlugu naatsorsuutini niueqateqarnerup naatsorsorneqarnerisa nalingisa assigiinngissuteqarujussualernerat. Nuna tamakkerlugu naatsorsuummi qaqugukkut nioqqut avammut tunisatut nalunaarsorneqarnerata allanngornera pissutaanerpaavoq. Nalunaarsuinermi periuseq nioqqutip nuna qimanneraniit nalunaarsuinermiit piginnittut nikinnerinut nalunaarsuinermut allanngortinneqarpoq.
Kalaallit avammut tunisisartut massakkumut suli aalisakkamit tunisassiat nunap killeqarfiatigoornerasulli akimik aalajangiussisimanngillat. Nunap killeqarfianiik avammut tunisap nalinga Namminersorlutik oqartussat Ålborgimi ilanngaaserisuinut nalunaarutigineqartarpoq, nunanik allanik niueqateqarnermilu naatsorsueqqissaarnermi saqqummiunneqartarluni. Avammut tunisisartut ilaat Danmarkimi quersuaqartarput, piginnittuilu allanngunngikkaluarlutik nioqqutit nuunneqartarlutik. Taamaattoqartillugu ilanngaaserisunut fakturaliortoqartarpoq, kalaallit nunaatalu killeqarfiatigut aki missiliussaasoq atorneqartarluni. Avammut tunisisut kingusinnerusukkut Danmarkimi quersuarmiik nioqqutissat tunigaangamikkit akiginerata nalinga Kalaallit nunaata Akileraartarnermut aqutsisoqarfianut nalunaarutigisarpaat, akileraarusersuinermilu naatsorsuinermi najoqqutarineqartarluni.
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutini avammut tunisanut naatsorsuinera nutaaq akit ilanngaaserivimmi Ålborgimiittumit nalunaarsorneqarsimanermiit piginnittumut nuunneqarnerata akiisa atorneqalernerat avammut tunisat akiisa qaffarujussuarneranut pissutaavoq. Avammut tunisanut allannguinermi Naatsorsueqqissaartarfiup aalisakkanut akinut naleqqersuutaata akia ilassutigalugu Kalaallit nunaanni akileraartarnermut aqutsisoqarfimmut akit nalunaarsorneqartartut atorneqarput.
Takussutissiami 5-mi takuneqarsinnaavoq kinguppaat, qalerallit saarulliillu avammut tunisat nalingisa ineriartornerisa naatsorsorneqarnerat, periaatsinut nunanik allanik niueqateqarnermi saqqummersitaq (nunap killingani) nuna tamakkerlugu naatsorsuutit (piginnittut nikinnerini). Takussutissiami nuna tamakkerlugu naatsorsuutit nalingisa qaffasinnerunerat takuneqarsinnaavoq, taamaakkaluartorli piffissap ingerlanerani nalingi assigiimmik ineriartorput.
Takussutissiaq 5. 2003-miit 2016-mut avammut tunisanit kinguppaat, qalerallit saarulliillu nalinginik naatsorsuutit
|
|
2003 |
2004 |
2005 |
2006 |
2007 |
2008 |
2009 |
2010 |
2011 |
2012 |
2013 |
2014 |
2015 |
2016 |
|
|
Mio. kr. |
|||||||||||||
|
Avammut tunisat nalingisa nikingassutaat |
380 |
615 |
649 |
620 |
566 |
614 |
500 |
525 |
537 |
877 |
742 |
804 |
1.166 |
1.094 |
|
Nunap killingani ... |
1.801 |
1.663 |
1.881 |
1.829 |
1.755 |
1.989 |
1.572 |
1.750 |
2.145 |
2.269 |
2.166 |
2.371 |
2.190 |
3.002 |
|
Piginnittup nikinnerini |
2.181 |
2.277 |
2.530 |
2.449 |
2.321 |
2.604 |
2.072 |
2.275 |
2.682 |
3.146 |
2.908 |
3.175 |
3.356 |
4.096 |
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutini iluarsaassinerup kinguneraa, aalisakkanik avammut tunisinermi ukiumut 380 mio. kr.-miit 1.094 mio. kr.-mut annertusinerat. Pingaartumik qaffariaat piffissami 2012-miit 2016-imut pivoq piffissanit allanit qaffasinnerpaajulluni, tassunga pissutaavoq kinguppaat akiisa ineriartornerat.
Naatsorsuinermi periustip nuanut allanut niueqateqarnerup Kalaallit nunaata aningaasaqarneranut sunniuteqanngilaq. Kalaallit nunaanni pisiat tunisallu oqimaaqatigiinneranni nuna tamakkerlugu naatsorsuinermi avammut tunisat nalingisulli naatsorsorneqarumaarpoq. Avammut tunisat nalingat nioqqutip nuna qimanneraniit, piginittut nikinnerinut nalunaarsuinermut naatsorsorneqartalissappat nioqqutit kiffartuussinerillu avammut tunisat nalingat qaffariassooq, kisianni aamma assinganik nunanut allanut nuussinerisa nalingat appariassapput.
Nuna tamakkerlugu naatsorsuutini najoqqutassianik allannguinerup kinguneraa, nuna tamakkerlugu naatsorsuutiniittoq sanaartornermut kiffartuussinermullu nunatsinnut tunisat iluarsaannerat. Sanaartornermut suliassat nunatsinnut tunineqartunut tunngasoq allannguutaanerpaavoq, siusinnerusukkut najoqqutassiaasimasumi kalaallit tunisassiaatut isigineqarsimagaluartoq. Maannakkut najoqqutassat malillugit erngup nukinganik sanaartorneq aamma attaveqaatinik sanaartorneq eqqarsaatiginerullugit eqqussatut nuna tamakkerlugu naatsorsuutinut ilanngunneqartalerput. Sanaartornermut atortut suliffeqarfinnit nunanit allaneersunit atorneqartut nuna tamakkerlugu naatsorsuutinit eqqussanit peerneqartalerput.
Aalisakkanik avammut tunisisartut anginerpaat Naatsorsueqqissaartarfimmit attaveqaqatigineqarput, avammut tunisat Namminersorlutik Oqartussat ilanngaaserivianut Ålborgimiittumut nalunaarutigineqarsimasut nalinginik nalilersuineq pillugu. Naatsorsueqqissaartarfimmit naatsorsuutigineqarpoq attaveqaqatigiinnerup kingunerisaanik avammut tunisat akiisa eqqoriarnerisa, Ålborgimut ilanngaaserisunut nalunaarutigineqartut nutaamik piginnittoqalernermi akit nalingi assigiinnerulernissaat, taakkulu nalit eqqoriakkat 2019-imiit nunanik allanik niueqateqarnermut kisitsisitigut paasissutissanut ilanngutissasut.